perjantai 8. maaliskuuta 2013

Lilli kyläilee


 Torstai iltana ajan pimeää metsätietä ja radiossa pauhaa rokki.  Tie on rasittavan epätasainen. Onneksi kotiin ei ole pitkä matka. Hanttikuskin jalkatilassa tömähtää. "Perkeleen kuopat" voin melkein kuulla Lillin kiroavan. Kani nostaa päätään jalkatilasta ja mulkaisee minua. "Ei ole pitkä matka".





Lilli odottaa olohuoneessamme että saan sille häkin laitettua parvekkeellemme. Tyttö alkaa tutkia ympäristöään eikä aikaakaan kun se on Nilan häkillä. Pikkuinen hormoonimonsterini haistaa naaraan huumaavan tuoksun ja alkaa ravaamaan häkkiä ympäri. Ihan kuin tämä ei olisi jo tarpeeksi, alkaa Lilli esittelemään itseään ja juoksentelemaan häkin edessä kurnuttaen. Pian Lillin hengitys onkin jo raskasta ja se on lysähtänyt keskelle huonetta. Voin nähdä kuinka kani sulaa lattiallemme. Pistän vauhtia töppösiin ja pian Lilli onkin jo parvekkeellamme sille sopivassa lämpötilassa. En malttaisi millään mennä nukkumaan kun tahtoisin vain silitellä rakasa Lilliäni, pitkästä aikaa. 

Lillin sisko
Lasken Lillin jälleen jalkatilaani. Kani pyörähtää ympäri ja hyppää syliini, taas. En jaksa tapella ja annan kanille periksi, matkustakoot sylissä. Poikkeamme mäkkärin luukulla, sillä olemme tulossa puolisoni kanssa suoraa töistä. "Saisikohan Lilli koirankeksin jos pyytäis?" tuumin humoristisesti. Auto pysähtyy tilaustolpan kohdalle. "Kuus juustoo ja salaatti tolle kanille tossa vieressä." pidättelen nauruani kun Risto tilaa ruokaa. "Mitä? No jaa..." työntekijä on selvästi yllättynyt tilanteesta johon hänet on saatettu. "No, onnistuuko?" "Katotaan nyt millanen pupu sulla siellä on." saamme hyvin epäilevän vastauksen. Nauramme ääneen kun edessä jonottava auto katselee meitä peileistään ihmetellen. Luukut aukeavat vieressämme "Siellä ON kani! No etsä paskaa puhunut." En voi pidätellä nauruani. Jätämme Hämeenlinnan taaksemme paperipussi täynnä höyryäviä hampurilaisia -ja salaattia. (VIDEO)
Pieni mökki vai läski kani?

Kurvaamme Karvesin pihaan. Vaikka siitä on jo pieni ikuisuus, piha on tuttu. Ranskanlupat asuvat koirille tarkoitetuissa, reiluissa aitauksissa. Minulle osoitetaan kaksi urosta jotka sopivat Lillille. Katselen ja pyörittelen uroksia käsissäni kun Lilli tutkii häkin läpi lajitovereitaan (mm. siskoaan). Päädyn kasvattajan suosittelemaan, skarpin näköiseen pallopäähän. Lilli on sitä mieltä että kerta riitti, mutta minä haluan varmistaa. Vaihdamme vielä muutaman sanan Heidin kanssa ennen kun lähdemme ajamaan kohti Hämeenlinnaa.

Sain viettää ihanan päivän rakkaan rusakkoni kanssa, pitkästä aikaa. Nyt on kuitenkin aika taas jättää rakas vemmelsääreni omaan navettaansa ja lähteä takaisin kaupungin humuun. Saavumme pimeään, hiljaiseen kaksioomme. Nilan vaimea kurnutus kuuluu eteiseen. Upotan itseni pehmeään sohvaan. Pieni jäniseläin hyppää viereeni. 

Mikäli kaikki sujui tänään hyvin, on ranskamuksuja odotettavissa syntyväksi joskus 9.4.13! :)

Hooooorny Lilli!
















1 kommentti:

  1. Löysin just blogisi ja liityin kyllä lukijaksi! On huippua lukea tätä ja tosi ihania pupusia sulla! (:
    http://pupuninjat12.blogspot.fi/

    VastaaPoista